Onko eväät mukana?

Retkeiletpä lyhyesti tai pitkästi, hetken tai monta päivää putkeen, on ruoalla merkittävä rooli osana seikkailun onnistumista. Ei ole kenekään etu, jos reissulla kurnii vatsa ja kiukuttaa. Voimat loppuu ja koko retkestä voi jäädä kurja fiilis.

Siispä aina kannattaa olla joku eväs matkassa. Sehän voi olla pienempi välipala tai vaikka kolmen ruokalajin illallinen ja mitä vaan siltä väliltä. Pidemmillä retkillä ruoan merkitys korostuu, kun täytyy pitää huoli siitä, että energiaa, lämpöä ja voimaa riittää loppuun asti. Hurjimmillaan se, mitä olet pakannut matkaasi mukaan, määrittää pysytkö hengissä!

Mun vakioruoka retkillä on puuro. Ehkä päiväretkillä sitä ei ole niin usein mukana (joskus toki silloinkin), mutta aina - siis aina - yön yli retkillä mä syön vähintään aamuisin puuroa, mieluiten tuoreiden mustikoiden kera. Ehkä syön puuroa myös iltapalaksi, ja joskus välipalaksi.

Retkillä syntyy myös makumuistoja. Lapsena eväänä olleita mummon pyörösiä muistellessa herahtaa vesi kielelle. Parhaan hampurilaisen ikinä olen syönyt siskosten retkellä Repovedellä. Myös yksi parhaista tuunatuista puuroista, porkkanakakkupuuro, on nautiskeltu retkiaamiaisella luonnon helmassa.